#boringlife

Kaikki luulee et mun elämä täällä on jotenki kauheen tapahtumarikasta. Ei se oo! Mun viime päivät (viikot) on menny tässä lattialla maatessa, missä mä makaan nyttenki. Tän viikonlopun suunnitelmat meni vähä pieleen ni yritetään toteuttaa niitä ens viikonloppuna. 

Vaikka oonki ollu englannissa kohta kuukauden, mä en osaa vastata millasta on Lontoossa, mitä kauppoja siellä on, enkä muutenkaan hengaa siellä joka viikonloppu. Oon käynyt Lontoossa vasta kaks kertaa, eikä mulla sinne kauhee kiire oo. Tässä meijän lähellä on tosi ihania kaupunkeja ja käytiin tänään kiertää yhtä niistä! 

Käytiin myös hakemassa meille koira. Kyl koirat on tosi söpöjä ja kivoja mut en mä kauheen innoissani tost ollu. Nyt siitä on kuitenki tullu mun kamu ja sen kans on tullu hengattua suurin osa viikonlopusta.

Ei mul varmaa muuta. Tänää vissii alko uus viikko koska näil se alkaa sunnuntaina !

Read books, books are cool!

Viikonloppu tuli ja meni. Sateet teki samoin ja kesä on täällä taas! Viikonloppua vietin Brandonissa ja Byrussa. Soppailua ja ruokaa! Mitään en kyllä löytäny paitsi kirjan. En ikinä lue tai ainakaan osta kirjota mutta kerrankos sitä. Muutama sivu on tullut luettua ja vielä englanniksi. Täytyy nostaa hattua.

Ei kuitenkaan kauheen tapahtumarikas viikonloppu. Sunnuntaina tuli oltua kotona sitten koko viikon eestä. 

Tänään oli lasten neuvola ja siellä meni puol päivää. Mutta kiva päivä takana ja oli mukava vaihteeks hengaa muualla ku kotona! 

Tiellä meitä vastaan tuli hevosia ja lauma koiria. Ihmettelin miten ne tuollai juoksentelee tiellä mutta ne oli kuulemma metsästämässä. Harvoin Suomessa näkee metsästäjiä noin hienot vaatteet päällä ja hevosen kanssa.

Rainy day

Tänään mun tulosta on kulunut kaksi viikkoa ja tänään oli ensimmäinen sadepäivä. Jeee! Oon oottanu niin pitkään et sataa ja ilmat viilenee. Mut ei. Aurinko paisto ja kesää riitti vielä syyskuuhun. Eipä paista enää. Mä tykkään tosi paljon kesästä, mutta liika on aina liikaa. Ootan tosi paljon talvee myös täällä, kuin Suomessa. Viime talvena lautailu jäi tosi vähäksi ja en malta oottaa että pääsee taas rinteisiin. Tänne sitä lunta ei kuitenkaan tule, mutta ei se haittaa koska nautin sateesta. Kun ilmat viilenee, saan ostaa uuden takin ja kengätkin vaihtuu. Eihän jouluunkaan oo enää kun kolme kuukautta.

Tää viikko on menny tosi nopeesti kotona lasten kanssa. Joka aamu vien lapset kouluun kävellen ja päivällä haen ne takaisin kotiin. Päivästä riippuen joko hoidan perheen nuorinta kotona, kun vanhemmat on töissä tai vaan istun sohvalla ja pelaan puhelimella. Jotkut päivät on ollut tosi tylsiä kun ei keksi mitään tekemistä. Oon yrittänyt lukea kirjoja - englanniksi. Mutta ei se lukeminen oo mun juttu. Vaatekaappi pysyy siistinä kun sitä voi järjestää joka tunti uudelleen. 

Kuitenkin oon nauttinu näistä kahesta viikosta ihan täysillä ja onnellinen siitä että näitä viikkoja on edessä vielä monenmonta.

Viikoilta mulla ei oo muita kuvia kun näitä tylsiä maalaiskuvia. Katellaa mitä viikonloppuna.

Mua pystyy seuraa myös instassa nimellä sarilyyra ja samalla nimellä löytää mut myös askissa!

Happygirl

Mun viikonloppu meni Lontoossa. En oo ikinä ennen käyny siel joten mun silmät oli aikalailla jalkapallon kokoset ku ekan kerran näin ne kaikki puhelinkopit ja kaksikerroksiset bussit. Oon syntynyt Iisalmessa, muuten asunut Jyväskylässä ja luulin että Helsinki on iso paikka.. Nyt mä tiedän mitä tarkottaa suurkaupunki. 

Mut Lontoo oli kiva paikka. Tapasin paljon uusia ihmisiä ja sain ihania ystäviä. Hengattiin Lontoon suomalaisella kirkolla, mikä ei oo tavallaan kirkko, vaan talo minne voi mennä yöksi, ostaa suomalaisia juttuja (karkkia, leipää, muumeja ym.) tai tavata muita suomalaisia. Näin todella pienen osan Lontoota, mutta tykkään siitä paikasta ja niistä ihmisistä. Viikonlopun aikana tää pieni osa tuli aika tutuks jo. 

Mulla ei oo paljon kuvia koska en vaan tajunnu ottaa mutta eiköhän tässä joku viikonloppu kamerakin pääse mukaan! Oli mahtava viikonloppu ihanien ihmisten kanssa! Kiitos❤️

First week

Eka viikko takana. En oo koskaan aijemmin käyny Engannissa ja nyt tän viikon aikana oon saanu jonkilaisen kuvan tästä. Asutaan siis maalla ja täällä kaikki tuntee kaikki. Vastaantulijat moikkaa, ja naapurit kyselee kuulumisia. Tässä ihan lähellä on mm. koulu, posti, muutama pikku kauppa ja ravintoloita. Suurempiin kauppoihin pitää lähtee joko autolla tai junalla. Täällä luonto on toisaalta aika samanlaista kun Suomessa, mutta tää muu ympäristö tekee siitä erilaisen. Kaikki talot on tehty tiilestä, enkä oo törmänny vielä yhteenkää puutaloon. Meijän naapurissa on ns. kerrostalo ja sen ympärillä paljon kasvimaata. 

En tiiä millasta ruokaa täällä tavallisesti syödään, mutta yleensä se on ollut hyvää. Pahinta on ollu tomaattikeitto. Ekat viis lusikallista oli hyvää, mut siihen se jäi. Kyllä sen loppuun söi mutta sama ku ois ketsuppia vetäny. 

Tänään syötiin thai ruokaa ja se oli tosi hyvää mutta myös tulista. Pöydän keskellä oli nenäliinapino, koska kaikkien nenät alko vuotaa.

Sää täällä on ollu tosi hyvä sää. Ehkä vähä poikkeuksellisen hyvä, kun jokainen naapuri hehkuttaa tätä kuumaa säätä, kun ite haluis jo vetää toppatakin päälle. Aamusin kun lapset lähtee kouluun sortseilla ja t-paidalla, mä etin kaapista paksuimman hupparin ja takin. On myös päiviä millon itekki voi mennä sortseissa.

Huomenna on suunta Lontooseen! Tänään sain ostettua oman adapterin ni ei tartte enää säästellä akkuja! :)

The big onion festivals

Kolme päivää täällä takana. Saapuminen tänne oli aika hankalaa. Tai ku en tienny yhtään mihin mennä lentokentällä ja yht äkkiä huomasin olevani siellä aulassa ilman matkalaukkua. Enkä tietenkää enää päässy takas sinne liukuhihnoille. Sitte piti soitella puhelimella joka ei aluks edes toiminu ja juosta ympäri lentokenttää kunnes sain mun matkalaukun. Ja ehjänä. Onneks, koska ku pakkasin, se jo vähän ratkes ja jouduin istua sen päällä ettei se hajoo. Seuraavaks piti ettiä perhe. Se ei ollu yhtä hankalaa mutta helppookaan se ei ollu. Sitte oli matka kotiin. Nukahin kesken matkan joten en tiiä kuin pitkä se matka oli. Monen monta sydäriä oon meninannu saada auton kyydissä ku oon luullu et ollaan väärällä kaistalla. 

Ku oltiin perillä en nähny mitään. Oli ihan pimeetä eikä hajuakaan paljon kello. Se saatto olla ehkä yks yöllä. Sit näin navetan. Tai luulin et se on navetta, mut se oliki vaa talo missä asun seuraavat 3,5 kuukautta. Täällä talot on rumia, mutta silti aika söpöjä ja mä tykkään niistä. Kun kattoo tätä toiselta puolelta, se ei näytä enää navetalta. 

Jaan mun huoneen perheen ainoan tytön kanssa ja se oli aluks outoo. Mut ei enää. Se on just kivaa nii on pakko jutella vaikken osaiskaan. 

Välillä on tosi vaikee ymmärtää mitä nää mulle sanoo. Aluks en ymmärtäny tyylii mitää ja sit piti vaan arvailla. Mutta joka päivä sujuu paremmin ja nyt pystyy juttelee jo aika hyvin. Aluks olin vaa ihan hiljaa kun en osannu sanoo mitään.

Täällä oli Lauantaina the big onion festivals joten käytiin siellä. Ne oli vähäniinku markkinat Suomessa. Paljo erilaisia kojuja ja lapsille tekemistä. Mm. aasilla ratsastusta! 

Päivät on ollu rentoja ja lapset on ihania! Viikko on alkanut hyvin ja vein ja hain tänään lapsia koulusta. En voi käyttää täällä pistorasioita koska mulla ei oo adapteria joten pitäs sekin hankkia joku päivä. 

It's time to go

Välillä mä vaan mietin että miks mä oon menossa? Mulla on Suomessa kaikki mitä mä tartten! Oon ollu onnellisempi ku ikinä ja elän elämäni parasta aikaa. Miks mä lähen just nyt? Mut jos mä meen opiskelemaan, ei mulla sen jälkeen oo ehkä enää mahollisuutta lähtee. Lähen maahan jossa en oo ikinä käyny, en tiedä siitä mitään, en tunne sieltä ketään, ja oon muutenki ihan hukassa.

Mulla on ollut ihan mahtava viiikko ihanien ihmisten kanssa Jyväskylässä. Kiire on ollu ja pakkaaminenki jäi viimesille tunneille mutta oon ehtiny tekee kaiken tarpeellisen.

On ihanaa et mulla on näin paljon ihania ihmisiä mun elämässä!! I'll miss you all❤️ Nähään jouluna!